Moduuli 3 | Yrittäjähenkisyys arjessa edistämässä luovaa ajattelua

Current Status
Not Enrolled
Price
Free with Registration
Get Started

Johdanto

Tässä moduulissa vanhemmat oppivat luovan ja kriittisen ajattelun taitoja ja strategioita sekä kykyä käsitellä kysymyksiä, ongelmia ja arkielämän haasteita tuoreella ja luovalla, omintakeisella tavalla. Luova ja omintakeinen ajattelu (thinking outside the box) luokitellaan yleensä synnynnäiseksi kyvyksi, lahjakkuudeksi, joka jollakulla joko on tai ei ole (Huom. luovuutta käsitellään myös moduulissa 5).

Useat tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että luovaa ja kriittistä ajattelua voidaan pitää myös kykynä, jota kuka tahansa voi kehittää erilaisin tekniikoin ja keinoin, ja siitä voi tulla keskeinen tekijä menestykseen elämässämme. On mahdollista edistää myös luovaa ja omintakeista ajattelua (thinking outside the box). Jokaisella on siihen mahdollisuus, ja vanhemmilla voi olla keskeinen rooli tämän taidon opettamisessa lapsilleen.

Mutta mitä luova ja omintakeinen ajattelu (thinking outside the box) tarkoittaa?

Luova ja omintakeinen ajattelu on kykyä ajatella eri tavalla. Se tarkoittaa kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista ja kuvitella tekevänsä jotain uutta välttämällä ilmeisimpiä ja sääntöjenmukaisimpia ratkaisuja. Se edellyttää asioiden lähestymistä eri näkökulmista kokoamalla tietoa ja ideoita uudella ja innovatiivisella tavalla.

”Thinking outside the box”-sanonta on peräisin Yhdeksän pistettä -pulmatehtävästä. Piirrä yhdeksän pistettä kolmen riveihin yhtä kauas toisistaan, kuten näet alla olevassa kuvassa, ja yhdistä pisteet toisiinsa neljällä suoralla viivalla nostamatta kynää paperista. Tehtävä kehitettiin 70–80-luvulla, kun yrityskonsultit innostuivat pulmatehtävästä nimeltä The Nine-Dot Puzzle, joka oli peräisin Sam Lloydin Cyclopaedia of Puzzles -kirjasta vuodelta 1914. Ratkaisun löytämiseksi on kirjaimellisesti mentävä pisteiden muodostaman neliön (=laatikon) ”ulkopuolelle”.

Laatikko symboloi perinteistä ajattelutapaa, joten sen ulkopuolelle meneminen tarkoittaa todellisuuden katsomista omintakeisella ja luovalla tavalla. Jo lapsuudessa meitä kannustetaan ajattelemaan luovalla ja omintakeisella tavalla, vaikka tuskin vielä ymmärrämme, mitä se tarkoittaa. Yhdeksän pistettä -pulma on vahva visuaalinen vertauskuva, joka auttaa meitä ymmärtämään, mistä on kyse, ja se auttaa meitä muuttamaan tapaamme tarkastella asioita. Jos kehität, parannat ja harjoitat rajoja rikkovaa ajattelua, sinusta tulee ”luova ajattelija” sekä:

  1. hyvä viestijä
  2. ennakkoluuloton ihminen
  3. ongelmanratkaisija
  4. joustava ja analyyttinen ajattelija
  5. hyvä suunnittelija.
https://inkbotdesign.com/creative-thinking/

Lasten opettaminen ajattelemaan luovasti ja omintakeisesti on tärkeää, sillä näin heistä tulee dynaamisempia ja joustavampia, ja he pystyvät ratkaisemaan ongelmia ja sopeutumaan ympärillämme tapahtuviin nopeisiin digitaalisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.

Luova ja kriittinen ajattelu on yrittäjyysoppimisen keskeinen osatekijä, sillä sen avulla voidaan kehittää mielenkiintoisia prosesseja ja edistää aidosti yrittäjähenkistä ajattelutapaa esimerkiksi pohdittaessa, miten kokemusta, tuotetta tai palvelua voitaisiin parantaa. Yrittäjyyskasvatus on muutakin kuin yritysten perustamista. Se tarjoaa lapsille tilaisuuksia hyödyntää erilaisia mahdollisuuksia ja muokata niitä sopiviksi. Tavoitteena on kehittää lasten kykyä ennakoida ja reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Analyyttisen ja innovatiivisen kognitiivisen prosessin kehittäminen on yksi tavoite, mutta on vähintään yhtä tärkeää kehittää kykyä muuntaa ajatuksia organisoiduksi toiminnaksi. Tässä kohtaa kyky suunnitella ja hallinnoida on hyvin tärkeässä roolissa, ja sitä käsitelläänkin moduulin toisessa osassa.

Kun puhumme suunnittelusta ja hallinnasta, tarkoitamme taitoa määritellä tavoitteita ja painopisteitä, järjestää resursseja tulevaisuutta varten sekä jakaa vastuuta asianmukaisesti ja tehokkaasti. On pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia toimia, optimoimaan kustannuksia ja tuloja, hallinnoimaan myönnettyjä varoja tehokkaasti, pitämään kiinni sitoumuksista ja määräajoista sekä arvioimaan tehdyn työn tehokkuutta.

  •  ”Suunnittelulla tarkoitetaan yleensä prosessia, jolla kehitetään strategia toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ongelmien ratkaisemiseksi ja toiminnan helpottamiseksi.” (Mitchell 2002, 6)
  • ”Hallinnoinnilla tarkoitetaan yksityiskohtien valvontaa ja suunnittelua.” (Bauer 1998) ”Käyttämällä harkitusti käytettävissä olevia keinoja tehdään varsinaiset päätökset ja toteutetaan toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.” (Storey 1960).

Suunnittelu ja hallinta osaamisena voidaan jakaa oppimisteemoiksi, jotka voidaan sisällyttää opetussuunnitelmiin, joiden avulla nuoret voivat kehittää osaamisensa eri osa-alueita, kuten:

  • Tavoitteiden määrittelyä
  • Suunnittelua ja organisoimista
  • Kestävien suunnitelmien laatimista
  • Painopisteiden määrittelyä
  • Edistyksen seurantaa
  • Joustavuutta ja muutoksiin sopeutumista.

Suunnittelu- ja hallintataidot ovat lapsille tärkeitä. Koulussa organisaatiotaidot ovat välttämättömiä, jotta tehtävät, projektit ja opetusohjelmat pysyvät hallinnassa. Ajatus organisoinnista voi tuntua monesta lapsesta raskaalta. Kenelläkään ei ole synnynnäisiä hallinta-, suunnittelu- ja organisointitaitoja, vaan ne ovat taitoja, jotka kehittyvät vähitellen lasten kasvaessa.

Siksi voikin olla hyödyllistä opettaa lapsia järjestämään elämäänsä sen eri alueilla harrastuksista ja vapaa-ajanvietosta alkaen. Mieleisten asioiden järjestäminen voi auttaa lapsia sisäistämään hyviä käytäntöjä, joita he voivat soveltaa koulussa, työssä ja elämässä yleensä. Aikuinen voi tarjota keinoja ja välineitä, joiden avulla lapsi voi kehittää ja hioa näitä taitoja, ja siten auttaa häntä hallitsemaan arkeaan tehokkaasti.